Tulossa Taidemaalariliiton Teosvälitys 2022
COMING SOON SOLO EXHIBITIONS
31th March – 17th April 2022 Gallery Katariina, Paintings, Helsinki
4th – 28th June 2022 Gallery Napa, Paintings, Rovaniemi, Finland.
Just finished SOLO EXHIBITION
Koneita ja ihmisiä / Machines and People, Gallery Aarni, at Shopping Centre Sello, Espoo, Finland. 1st -26st 2021. Paintings and a written dialogue (click here or by LINKS) Machines and People with Jussi A. Saarinen. More info also at the gallery website.
Jussi A. Saarinen, a philosopher interested in artistic creativity and painters’ experiences of painting, writes about my exhibition: Like the excavators in her paintings, Anna-Leena Vilhunen digs deep into her memories and perceptions to create her art. Her expressive and vibrant works combine themes of parenthood, play and danger with various machines – such as asphalt milling machines, snow ploughs, lorries and baby prams – in a highly enigmatic way. By painting the unearthed material, Vilhunen not only modifies her surroundings but also surrenders to an unpredictable interaction with her audience. Layer by layer, she seeks to make room for the less obvious and, in doing so, to reach deeper into “an incandescent reality”.
TULOSSA PIAN YKSITYISNÄYTTELYT
31.3.-17.4.2022 Galleria Katariina, Maalauksia, Helsinki
4.-28.6.2022 Galleria Napa, Maalauksia, Rovaniemi
Juuri päättynyt YKSITYISNÄYTTELY Koneita ja ihmisiä / Machines and People, 1.-26.9.2021, Galleria Aarni, Kauppakeskus Sello, Espoo. Maalauksia ja haastattelu-dialogi (klikkaa tätä tai linkkiä kohdasta LINKS) Koneita ja ihmisiä tekstinä filosofi Jussi A. Saarisen kanssa. Lisätietoa myös gallerian nettisivulla.
Jussi A. Saarinen, filosofi, joka tutkii taiteellista luovuutta sekä maalaamiseen liittyviä mielentiloja ja kokemuksia, kirjoittaa näyttelystäni: Maalaamiensa kaivureiden tavoin Anna-Leena Vilhunen kaivautuu taiteessaan syvälle muistojensa ja havaintojensa maaperään. Hänen ekspressiivisissä ja värikylläisissä teoksissaan vanhemmuuden, leikin ja vaaran teemat yhdistyvät salaperäisellä tavalla juuri koneisiin – asfalttijyrsimiin, lumiauroihin, rekkoihin ja lastenrattaisiin. Työstäessään esiin nostettua ainesta maalauksiksi Vilhunen paitsi muokkaa ympäristöään myös antautuu ennalta-arvaamattomaan vuorovaikutukseen teostensa katsojien kanssa. Kerros kerrokselta hän toivoo maalaamisensa tekevän tilaa vähemmän ilmeiselle ja ulottuvan yhä syvemmälle ”hehkuvaan todellisuuteen”.
